Hellin Lastenhoito

Ajankohtaista

Tietoa. Keskustelua.

Polkuni puistotädiksi

Olin lapsena puistotädillä hoidossa niikuin moni muu kasariluvulla syntynyt. Hauska yhteensattuma (onko sattumia?) on, että lapsuuteni puistotäti toimi 50 metriä siitä missä nykyään olen itse puistotätinä. Se ken muistaa Kaivopuiston nykyisen koirapuiston tilalla olleen leikkipuiston. Vahvin muisto on kärpässientä muistuttanut katos.  

Lapseni, jotka ovat tällä hetkellä kaksi ja neljä vuotiaita, olivat ihan pienestä asti Raiskun ja Sailan hyvässä hoidossa Säätytalon puistossa. Säätiksen puistotädeillä on myös oma Facebook-sivunsa. Kenelle se on sijainniltaan toimiva, niin suosittelen lämpimästi!

Olin tosi otettu kun Raisku kerran kysyi minua mahdolliseksi sijaiseksi. Se on ehkä työtarjous josta olen tähän mennessä ollut kaikkein otetuin. Aikaisempaan kokemukseeni kuuluvat mm. kansalaisjärjestön johtaminen, valtion- ja kunnanhallinnon virkamiestehtävät. lastensuojelua ja palvelualan hommia. Puistotätiys on näihin verrattuna ihan omassa luokassaan. Ajattelin: Ihanko tosissaan he ovat sitä mieltä, että voisin hoitaa myös muiden lapsia. Minä!? Samalla tiesin, että tykkäisin siitä tosi paljon.

Jännä juttu: Jos joku olisi 10 vuotta sitten sanonut, että tulen toimimaan puistotätinä, olisin revennyt nauruun. Ja ehkä muutama kaveri myös. Mutta mitäpä sitä nuoruuttaan muistelemaan.. 

Joka tapauksessa, olin siis alkusyksyn 2015 Säätytalon puistotätinä alan konkarin Raiskun kanssa (kiitos Raisku ihanasta yhteistyöstä ja kaikesta sinulta oppimastani!) Siitä se ajatus sitten lähti. Sattumalta (niin, onko niitä?) Helsingin kaupungin johtava leikkipuistotoiminnan ohjaaja Anja Virolainen tuli käymään Säätytalon puistossa. Hänen neuvoillaan ja avullaan aloitin oman puistotätitoiminnan Kaivopuistossa marraskuussa 2015. Hänen organisaationsa on myös se taho joka valvoo toimintaani. Heidän puoleensa kannattaa kääntyä mikäli toiminnassani on jotain huomautettavaa. Olisi tietysti mukava jos asian ottaa ensin esiin minun kanssani.

Polkuni puistotädiksi on siis alkanut puistolapsena, kulkenut puistolasten äitinä olemisen kautta ja saavuttanut huipennuksensa puistotätiyteen - bloggaavaan ja lobbaavaan sellaiseen!

Kristiina Ruuskanen

(Alkuperäinen teksti julkaistu vanhassa blogissa 29.3.2016)